Kesälaitumille

Elämä on pikku hiljaa palannut entisiin uomiinsa, pentujen lähdettyä. Hetan ja Hilman kesä on sujunut tähän asti valjastellen ja terassilla oleillen. Ulkona haluttaisiin olla koko ajan, ja tämä mielipide tuodaan ponnekkaasti esille, usein!

Huomenna olemme lähdössä viikon mökkilomalle Orivedelle, Talviaisiin. Olemme vuokranneet sieltä saarimökin, jossa kissatkin saisivat olla päivisin vapaammin ulkona. Hieman jännittää, kuinka loma sujuu kahden aktiivisen kissan kanssa. Saari on hehtaarin kokoinen, siellä ei ole muuta asutusta ja matkaa mantereelle on pari sataa metriä, joten uskoisin kissojen saaressa pysyvän.

Kynnet leikattiin tänään pitkällisen harkinnan jälkeen. Mietittiin pitkään, onko parempi, että on pitkät kynnet, niin eivät putoa puusta, vai että on lyhyet kynnet, siinä toivossa, etteivät edes niihin mäntyihin yritä.... Viikon päästä tiedetään, oliko tämä kynnet lyhyeksi hyvä idea, ja kuinka monta kertaa olemme joutuneet kutsumaan palokunnan ottamaan abyt puusta...

Luvassa on siis kuvia ja tarinaa mökkiviikosta, toivottavasti kuvissa ei ole paljon palomiehiä!

Pennut lensivät pesästä

Viimeisetkin pennut lensivät sitten pesästä eilen. Chilihän lähti jo muutama viikko sitten, Martta viikko sitten ja viimein Ninja ja Leona eilen. Tässä viimeisten viikkojen aikana on ollut niin paljon kaikkea, että blogi-päivitykset ei ole olleet ihan ensimmäisenä tehtävälistalla. Viime sunnuntaista asti meitä on vaivannut todella raju vatsatauti, jonka takia Ninja ja Leonakin pääsi vasta eilen koteihinsa.

Hilma ja Heta on vielä vähän pahoinvoivia, Hilma oksensi vielä tänäkin aamuna. Se on jo viides vuorokausi sairastelua silläkin. Toivotaan, että päästään pian normaaliin päiväjärjestykseen ja saadaan vielä jonain päivänä matotkin takaisin lattiaan, puhtaina.

Kaikille pennuille löytyi ihanat kodit, ja suuri ilo oli se, että Pia löysi Marttalle sijoituskodin, joten tulevaisuudessa on odotettavissa pentuja siltä taholta, jos kaikki menee hyvin. Heta on todella onnellinen, kun viimeisetkin pienet lähtivät, se oli melko kypsä jo niihin. Hilma on oma entinen itsensä, se ei ole kaivannut pentuja mitenkään, mikä on luonnollista, koska nehän oli jo 17-viikkoisia. Eli kaikki hyvin, kun vielä saadaan kissojen mahat kuntoon.

Hilma ja Heta mahtuivat jo vierekkäin nukkumaankin ja leikkivät keskenään, kun hetaa kovin hermostuneet pennut poistuivat. Toivottavasti tämä hyvä kehitys jatkuu, pelättiin välillä vähän, että tyttöjen välit on poikki pysyvästi.

Nyt nautitaan valjastelukeleistä ja lapsenhoitovapaasta kesästä!

Pieni beige tehtävä

Geisha ja Gina, eli Martta ja Ninja oli helppo erottaa toisistaan tähän asti, mutta nyt, kun Ninjan pennun pyöreys alkaa karista, on tehtävä välillä vaikea. Kunnon valossa niitten turkin sävyero erottaa ne toisistaan, mutta sähkövalossa ne näyttää juostessaan ihan saman värisiltäkin.

Tässä neidit yhteiskuvassa, erotatteko kumpi on kumpi ;-) ?

Kyllähän se korvista ja ilmeestä on helppo, kun niitä katselee joka päivä, mutta kun ne on liikkeellä, on se mullekin vaikeaa.

Kawaii Gina

Pentueen kuopus on Kawaii Gina eli Ninja. Ninja oli todella pikkuinen syntyessään (55g) ja tästä syystä sitä ei juuri laskettu silmistä kahden ensimmäisen viikon aikana. Samoin kuin Leona siskonsa Ninja oli myös osittain ihan karvaton rääpäle. Pelottavan pienestä alusta huolimatta Ninjasta on kehittynyt terve kissa-neiti! Ninja muuttaa uuteen kotiinsa Pirkkalaan touko-kesäkuun vaihteessa.

Ninjalla on kaunis beige turkki, joka on hieman kylmä väriltään ja taittuu jossain valaistuksessa hopeaan. Tästä Ninja saikin nimensä Gina, joka tarkoittaa hopeista. Ninjalla on hyvät piirteet, kaunis ja lempeä ilme ja isot korvat. Turkki on väriltään hyvin tasainen nykyään ja tickingiä on alkanut näkymään. Silmät ovat muutosvaiheessa, väri on siniharmaa. Korvat ovat aavistuksen korkealla, mutta erittäin elegantit, niinkuin koko kissa, joten näyttelyuralle ei kyllä ole mitään esteitä. Ninja suorittaakin ensi esiintymisensä PIROKin toukokuun näyttelyssä sunnuntaina.

Ninja on myös ollut helppo pentu, loukkaantumisestaan huolimatta. Se on oppinut vaivatta syömään ja vessalaatikolle. Kaikki liha kelpaa, teollisia ruokia Ninjakin vierastaa vähän, eikä oikein tykkää vielä raksuistakaan. Muutkin kissan taidot; palvelusväen hyppyytys, ja oman tahdon läpi saaminen on aika hyvin hallussa ;-)

Vaikka Ninja on hyvin lempeä ja naisellisen herttainen olemukseltaan, on se myös ihan armottoman kova koheltaja. Niinpä se putosikin muutamia viikkoja sitten kiipeilypuusta ja loukkasi etutassunsa aika pahasti. Eläinlääkärireissu onneksi toi helpottavan tiedon; ei murtumia ja Ninja onkin toipunut hyvin putoamisesta. Luulisi, että se olisi oppinut varovaiseksi.... Hurjasti se edelleen temmeltää ja painii siskojen kanssa, ilman mitään tietoa varomisesta.

Ninjan lempiharrastukset ovat: paperien repiminen ja myttääminen, aamulehden pureskelu, lehtisurffaus, kiipeily, riehuminen, painimatsit siskojen kanssa ja hiirujen metsästys. Sylissä on tosi kiva olla ja ihmisten touhut kiinnostaa kovasti muutenkin.

Kawaii Geiko

Kolmantena maailmaan ponnisti Kawaii Geiko a.k.a Leona (ent. Pipsa), ja sen pieni paino sai minut pelkäämään pahinta (58g). Pieni punainen taistelija oli osittain karvaton, pienet vaaleanpunaiset raajat olivat todella pikkiriikkiset. Ensimmäiset pari viikkoa meillä sitten menikin aika tiiviisti pentulaatikon vieressä pentuja (varsinkin Leonaa ja vielä pienempää siskoaan Ninjaa) tissille nostellen. Kova oli elämänhalu ja tahto Leonassa heti alusta alkaen, emolla riitti maitoa ja Leona söi!

On ihanaa nähdä, miten reipas ja terve kissanalku Leonasta on varttunut! Alkuunsa se oli arka ja varovainen, nyt se on rohkaistunut ja on todella reipas. Siinä on vähän diivan elkeitä, se miukuu herkästi huomiota saadakseen. Leonan luonteessa on jotain villiä ja vilkasta, sekä rakastavaa ja lempeää. Leonasta Vaula saa kesäkuun alussa kotiinsa todella rakastavan lemmikin!

Leona on olemukseltaan eteerisen kaunis ja sillä on hyvin herkät piirteet. Turkki on kauniin lämpimän punainen, mutta vielä vähän pörröinen pentuturkki. Raitoja on pikkuisen, mutta osa on jo tasoittunut. Muutaman viikon ikäisenä sillä oli aika selkeä rengas kaulassa, mutta se on katkennut ja pienentynyt. Korvat ovat isot ja melko alhaalla. Geiko-nimi kuvaakin erinomaisesti Leonaa. Kiotossa Geishoja kutsutaan Geikoiksi, eli tässä pentueessa on siis oikeastaan kaksi geishaa. Leona on myös viehkeä kuin aito japanilainen geisha.

Leonaa on helppo käsitellä ja se on mielellään sylissä, tietysti juuri niin kauan kuin itse haluaa;) Se on alkanut itsenäistymään ja viihtyy ajoittain ihan omassa rauhassaankin. Leikkeihin se osallistuu suurella riemulla. Sillä, kuten isosiskolla Geishallakin, on ollut hyvin tervettä harkintaa, eikä se olekaan onnistunut loukkaamaan itseään, kuten vallattomammat Ninja ja Chili.

Tällä viikolla Leona on mieltynyt kovasti keitettyyn seitiin, ja herättyään se ryntääkin heti keittiöön ja pienellä äänellään tiukkana maukuu kalaa! Ja heti! Ja kyllä se sitten maistuukin, kun sitä saa.

Leona on muutenkin aika puhelias nykyään. Se on saanut meidät käskytettyä pikkuäänellään nin, että heti me rynnätään katsomaan, kun hänen korkeutensa vähän miukaisee...Hyvä Leona!

Tänä aamuna Leona saatteli mua aamutoimilla, se istui vessassa pörröisellä matolla mun edessä, kun istuin pöntönreunalla kihartamassa hiuksia. Siinä se killitti mua rakastavasti isoilla silmillään, kehräsi ihan kauheasti ja polki sitä mattoa rytmikkäästi, kuin olisi tissillä ollut... aika liikuttava tapaus! Leona muutenkin alkaa heti kehräämään kun sitä koskee, ihmisrakas pikkukissu kun on!

Lempipuuhaa on: pienten hiirulelujen metsästys, palvelusväen juoksutus ;-) , söpöily, veikistely ja keikistely sekä yhteiset leikit siskojen kanssa. Lehtisurffaus ja paperin repiminen on tosi nastaa!

Lähipäivinä vuorossa Kawaii Gina, eli Ninja! Uusia kuviakin on otettu, laitetaan esille, kun ehditään. Kaikki varmaan ymmärtää, aika kuluu niin nopsasti pentujen touhuja seuraillessa, ettei sitä meinaa muuta ehtiä tekemään ;-)

Kawaii Guu

Kawaii Guu a.k.a Chili syntyi pentueen hyvänä kakkosena. Se oli tiitteränä tissillä ja pienestä syntymäpainostaan (75g) huolimatta kasvoi kovaa tahtia. Chili on ollut koko ajan pari päivää kehityksessä siskojaan edellä, se lähti ensimmäisenä liikkeelle ja alkoi ekana myös syömään kiinteää ruokaa. Chili on ollut alkuun hieman uhkarohkea (ja on vähän vieläkin) joten se on muutaman kerran pudonnut kunnolla, loukaten vähän itseään. Näistä pienistä kolhuista se on selviytynyt parin päivän ontumisilla reippaasti touhottaen. Pari päivää sitten Chili pääsi ruokapöydälle ja yritti hypätä sieltä reippaan 1,5 metrin matkaa tuoliin. Pläts, se putosi mahalleen lattialle, mutta pikkuisen päätään pyöritellen jatkoi matkaansa, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Reipas kissa!

Chilin koko olemus on tavattoman valpas. Se on rohkein pennuista, ja tulee varmasti ystävystymään tulevan kotinsa kissojen ja koirien kanssa. Chili on menossa toukokuun puolivälin paikkeilla Turkuun Even luo. Eve tulee saamaan Chilistä ihanan seuralaisen! Chilin nimi Guu kuvaa sitä hyvin, se tarkoittaa ystävää, ja Chili onkin ollut huomattavan ystävällinen pienestä lähtien. Se nauttii silityksistä, sylissä ja vieressä olemisesta kovasti sekä on kiinnostunut kaikesta kodin toiminnasta. Chili muistuttaa luonteensa puolesta eniten emoaan Hilmaa, joka on suorastaan tyrmäävän rakastava ajoittain :-)

Chili on ollut helppo pentu alusta pitäen, sille sopii kaikki. Se on pennuista kaikkiruokaisin, mikä vaan uppoaa kun riehumisen jälkeen nälkä iskee.

Ulkonäöltään Chili on hurmaava riista, raitoja on vähän, mutta väri on hyvä. Turkki on vielä pentupörröinen, mutta tickingiä on alkanut ilmaantumaan jo kivasti. Korvat on kauniit ja niissä on pienet tupsut, mutta ne ovat hivenen korkealla. Tämä ei näyttelyttämistä estä, jos tuleva koti sitä haluaa. Chilin ilme on kaunis ja ennen kaikkea valpas ja vilkas viehättävällä tavalla. Chilin silmät ovat muuttamassa väriään, tällä hetkellä ne ovat lähinnä sinivihreän harmaat.

Chili on alkanut itsenäistymään ja nukuskelee välillä ihan yksikseenkin. Sinne yleensä nukahdetaan, mihin riehuminen päättyy.... Sen löytääkin usein olohuoneen pöydän alta, mistä on kiva vielä puoli tokkurassa seurailla talon touhuja.

Lempipuuhaa on: juokseminen, riehuminen, kiipeily (erityisesti ihmisten päällä kiipeily), sylissä istuminen, hiirujahdit ja leikkimieliset painit siskojen kanssa. Lehdillä surffaus on ihanaa! Tarkoittaa sitä, että etujalat laitetaan lattialle pudotetun mainoslehtisen päälle ja takajaloilla lykitään vauhtia!

Seuraavana esittelyyn on tulossa Kawaii Geiko, eli Leona (ent. Pipsa), ehkä jo huomenna!

Kawaii Geisha esittäytyy

Ajattelin kirjoittaa pienet esittelyt kaikista pennuista, niin kauan kuin meillä on vielä ilo pitää niitä luonamme:-)

Aloitetaan sisarusparven vanhimmasta, Kawaii Geishasta (jota on myös Martaksi meillä kutsuttu). Geisha on ollut pentueen isoin alusta lähtien, vaikka senkään syntymäpaino (78g) ei ollut järin suuri, johtuen aikaisesta maailmaan tulosta. Geisha on kuitenkin ollut alusta asti terhakka tapaus, määrätietoisesti ja suurella innolla se on ollut aina ensimmäisenä tissillä. Geisha keskittyikin elopainon keräämiseen niin innolla pentuna, että epäilin, pääseekö se koskaan liikkeelle pallomahansa kanssa.

Geisha oli kuitenkin hyvänä kakkosena liikkeellä sisaruksista ja se on karistanut lähes kokonaan pentupyöreytensä. Geisha on kaunis ja erittäin elegantti, sulokkaasti liikkuva hurmaaja. Nimi Geisha kuvaa sen olemusta erinomaisesti, siinä on jotain arvokasta, sulokasta ja itämaisen salaperäistä!

Turkki on lämpimän värinen ja tasainen väriltään. Ticking on hyvällä alulla ja turkki on jo melko silkkinen. Silmät ovat muuttumassa vauvasinisestä, tulevaa väriä on vielä vaikea sanoa, tällä hetkellä ne vaikuttavat sinivihreän harmaaruskeilta ;-) Korvat ovat suuret ja sijaitsevat alhaalla. Geishan ilme on kaunis. Näyttelykissaa haluava saisi Geishasta erinomaisen näyteltävän! PIROKin näyttelyssä toukokuussa lauantaina on Geishan ensimmäinen esiintyminen, pidetään tytölle peukkuja!

Geishaa ei ole vielä varattu, kasvattaja Pia sijoittaisi Geishan mielellään kotiin, jossa se voisi saada pennut! Kiinnostuneet, ilmoittautukaa (sarimsalonen@hotmail.com )!

Geishalla on itsenäinen ja päättäväinen luonne. Se ei ole mikään tahdoton lällykkä, mutta ei hirveä despoottikaan. Geishassa on juuri oikeassa suhteessa ihmisen parasta ystävää (kissa on ihmisen paras ystävä!) ja omaa tahtoa, sen kanssa ei tule aika pitkäksi! Geisha tulee kietomaan omistajansa viehkeän tassunsa ympärille ja siitä saa joku ihanan perheenjäsenen!

Kookkaimpana pentueesta Geisha koettaa ajoittain pomottaa sisaruksiaan (sekä äitiään ja tätiäkin), välillä siinä onnistuen, ja välillä kakkoseksi jääden. Se on peloton ja rohkea, mutta myös harkitsevainen. Tästä luonteenpiirteestä johtuen Geisha ei ole vielä pudonnut mistään ja loukannut itseään, toivotaan että harkinta jatkossakin pitää! Vauhti on kyllä kova, varsinkin yläkerran portaissa juostaan ja kovaa!

gfc

Lempipuuhat ovat: hiirun metsästys, sulkaleluille muriseminen ja cat fight -sessiot siskojen kanssa, sekä eleganteissa asennoissa loikoilu.Geisha katselee myös mielellään telkkaria, luonto-ohjelmat ja mainokset on suosittuja, mutta myös dokkarit kiinnostaa! Poseeraaminen valokuviin on myös mieluista. Geisha on alkanut viime aikoina viihtyä sylissä ja tykkää huomiosta.

Seuraavana esittelyvuorossa (luultavimmin huomenna) Kawaii Guu a.k.a Chili, pysykää kuulolla!