Sairastelut on takana ja ollaan sit palattu arkihommiin. Usein sanotaan, että pienet lapset pitää vanhat vanhemmat nuorina, mutta pienet kissat saa kyllä ainakin mun tunteen itseni vanhaksi ja väsyneeksi. Kun selkäs käännätr ne on suunnittelemassa jotain uutta kivaa leikkiä, kuten taulujen pudottelua seiniltä. Se oli tänään ohjelmavuorossa aamukahviaikaan. Täytyyhän sitä tarkistaa, ettei taulun takana ole vaikka hiirenpesä! Ja nykyään kun selkäs käännät Hilmalle, on se heti hyppäämässä sinne, olkapäälle pitää kiivetä, tarkastamaan, ettei ole katossa mitään uutta. On kova kiipeämisvietti näillä abyillä.
Näin se Heta parannettiin, täysrasvaisella luonnonjogurtilla, ja kyllä maistui!
Parhaaltahan se tietysti maistuu ihmislusikasta, ihmislautaselta ja sohvalta syötettynä, niin kuin muillekin ihmisille!
Kuvia muista puuhista:
Lelujen uitto käynnissä.
Kissanruokaako täällä paistetaan?
Kissakassihurmos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti