Arkipuuhia

Sairastelut on takana ja ollaan sit palattu arkihommiin. Usein sanotaan, että pienet lapset pitää vanhat vanhemmat nuorina, mutta pienet kissat saa kyllä ainakin mun tunteen itseni vanhaksi ja väsyneeksi. Kun selkäs käännätr ne on suunnittelemassa jotain uutta kivaa leikkiä, kuten taulujen pudottelua seiniltä. Se oli tänään ohjelmavuorossa aamukahviaikaan. Täytyyhän sitä tarkistaa, ettei taulun takana ole vaikka hiirenpesä! Ja nykyään kun selkäs käännät Hilmalle, on se heti hyppäämässä sinne, olkapäälle pitää kiivetä, tarkastamaan, ettei ole katossa mitään uutta. On kova kiipeämisvietti näillä abyillä.

Näin se Heta parannettiin, täysrasvaisella luonnonjogurtilla, ja kyllä maistui!

Parhaaltahan se tietysti maistuu ihmislusikasta, ihmislautaselta ja sohvalta syötettynä, niin kuin muillekin ihmisille!

Kuvia muista puuhista:

Lelujen uitto käynnissä.

Kissanruokaako täällä paistetaan?

Kissakassihurmos!

Terveitä kissoja

Heta on jo tervehtynyt ja onneksi tauti, mikä sitten olikin ei ole iskenyt Hilmaan. Heta ottaa edelleen kiltisti ja halulla tablettinsa, mikä on iso helpotus. Oksentanut ei ole 3-4 päivään, matot alkaa olla puhtaita, kiitos Finnmaid -mattojen puhdistussuihkeen. Tosi hyvä ja helppokäyttöinen aine, ei kun suihkutetaan vaahtoa tahraan, hangataan, pyyhitään kostealla ja imuroidaan kun kuiva. Ja puhdasta tulee. Nyt pitäisi vielä pestä lattiat kunnnolla jossain välissä, ne kun on läikikkäät, ei pelkästään ton oksentelun takia, vaan muutenkin kunnon pesun tarpeessa.

No tänään ei kuitenkaan aleta lattioiden pesuun, laiskottaa (niin kuin aina muutenkin nykyään) eli lähinnä laiskottelen päivän!

Kyllä tohtori Mengele tietää...

Täytyi heti tulla kommentoimaan noita lausuntojaan makutableteista tossa edellisessä tekstissä. Pieni selvennös otsikkoon, ristittiin se eilinen tohtori Mengeleksi, kun se oli se, joka meidän Kilu-kissan nukutti kesällä. Mulla kun on aina tapana saada sellaisia epäsopivia ja outoja mielleyhtymiä ihan tavallisista asioista, niin heti kun näin sen eilen, mua alkoi naurattaa, kun sieluni silmin näin, kuinka oltais voitu reagoida... Olis voinut kommentoida Hetalle, että "Varo vähän sitä setää, se tappoi sen entisen kissan". Joo, mulla on huono huumorin taju, mutta sitä on sitten sitäkin enemmän. Kai se oli jokin myöhästynyt suru/sokkireaktio siihen lääkäriin. Se oli kyllä oikein kiva ja asiallinen setä, kiitos vaan, ja nyt kehut:

En olis ikinä uskonut se tohtorisedän "makutabletteihin" mutta Heta söi sen kuin tyhjää vaan ja olis syönyt lisääkin! Kiva, kun joskus yllättyy näinkin päin. Mä olin jo pukeutunut asbestisuojapukuun ja toppauksiin ja valmistautunut ruuvaamaan kissan pöytään kiinni, laastarit ja ensiapulaukku oli pöydän kulmalla ja ambulanssin numero valmiiksi valittuna.... Ja sit se kissa menee ja syö sen tabletin, upeaa!

Lapsiperheen arkea

Niin kuin muissakin lapsiperheissä, myös kissalapsiperheissä joudutaan välillä valvomaan. Toi aiemmassa tekstissa mainitsema vatsavaiva Hetalla vaan jatkui ja eilen, kestettyään neljäpäivää ja hetan merkattua lähes kaikki matot oksennuksella vain sen lääkäriin. Ripuliakin raukalla oli, ja paino laski 2,9 kilosta 2,6 kiloon. Ihan virkeä se silti vielä oli, mutta en viitsinyt siivota nurkkia pitempään...

Antibioottipiikki pyllyyn ja tänään pitäisi aloittaa illalla antibiootit suun kautta. Se on varmaan mielenkiintoista, se on edelleen hyvin määrätietoinen kissaneiti, johon ei kosketa, jos se ei halua. muuten se kiipeää sentään jo syliin, pesee mun tukkaa ja puskee(kehrää hulluna, mutta omilla ehdoillaan. Joten illalla nähdään, miten ne tohtorin kehumat makutabletit oikein neidille uppoaa...

Lääkäri oli sitä mieltä, että olen syöttänyt sille liian vaihtelevaa ruokaa (vähän hyvälaatuista kuivaa ja märkää teollista + raakaa lihaa + kalaa) ja että olis parempi pysytellä yhdessä. Hmm, enpä tiedä, uskoako...

Tossa ennen mahaoireita aloitettiin tutustuminen kissan ruohoon, en usko että se vaiva siitä kuitenkaan tuli, kun olen antanut vain vähän alkuunsa kokeilla.

Ihmettelin, että millä ihmeellä ne kissat saa syömään ruohoa, mutta ne oli heti kiinni juonessa ja olis leikkineet ja syöneet sitä vaikka kuinka, jos olisin antanut.

Tässä Hilma tutkii ruohoa, olisko siellä yhtään suklaamunaa tai pääsiäis-, tahi päästäisnoitaa piilossa!

Vatsavaivojen lomassa on leikittykin: Kierrätys on kissojen sydäntä lähellä, Lidliin menossa olleet pullot leviteltiin alle aikayksikön köökin lattialle, kassia sovitettiin ja sit tuumattiin, että kissat haluaa pullomeren, tai edes pallomeren! Taitaa olla melkoisesti juomista edessä, jos pullomerta aletaan tehdä... toisaalta onhan se kesä just tulossa...

Vatsavaivoja

Heta on vähän potenut tänään mahaansa. Se on aina ollut herkkä oksenteleen, on huomattu, että hyytelökissanruuat aiheuttaa sitä helposti. Nyt se on tämän aamun taas oksennellut, kuudesta lähtien neljä viisi kertaa. Yhdeksän aikaan se oli aika vetämätön, ei juuri vastaillut vaan oli nuupallaan. Onneksi on siitä äkkiä piristynyt, tosin ei vielä syö, mutta juo vettä kunnolla, mikä on pääasia. On nyt jo leikkisäkin ja kehräilee, joten eiköhän tää taas ollut väärästä ruuasta johtuvaa. Vaikka olis kuinka korkealaatuista valmisruokaa, ei se hyytelö sille näytä käyvän. Joten ei sitä sitten enää! tosin olen sitä kokoajan koittanut välttää, mutta kun joistain purkeista ei saa selvää, että mitä siellä on, ennenkuin avaa. Olis pitänyt vaan heittää meneen. Barffia yritetään syöttää pääasiassa, mutta joskus purkit on helppoja ja vaihtelua.

Muuten neidit jakselee hyvin. On muutamaan kertaan oltu liikkeellä vieraissa niiden kanssa, yritetty opettaa autoiluun. Aiemmin on kuljettu mun Saabilla, mutta se on niin kauhea traktori, vaikka on melko uusi, että kun ne kissat oli siinä aika levottomia ajateltiin kokeilla omaa autoa (se Saab on siis mun työsuhdeauto). Sitikassa kyyti on tasaista ja hiljaista ja siinä ovatkin olleet paljon rauhallisemmin. Eli sillä sitten pitää tehdä kissareissut. Vahinko sinänsä, Saab on kuitenkin farmari ja mahtuisi paremmin muutakin kamaa, lisäksi sen Saabin bensat olis ilmaiset, mutta minkäs mahdat! Vuoden päästä pääsen valkaan uutta työautoa, enkä taatusti ota Saabbia.

Pääsiäisenä viedään neidit kahdeksi yöksi Jellonan kissahoitolaan Orivedelle, lähdetään silloin Sepon kanssa Mikkeliin vieraisiin. Siellä kun on Pepper-kissa, niin ei voida viedä omia kissoja mukana. Sepon vanhemmat on aiemmin katsoneet meidän kissoja, mutta kun ne alkaa oleen vanhoja, on ajateltu, että nämä kissat pitää opettaa johonkin muuhun jo heti pienestä. Toiveissa olis kuitenkin joskus matkustella, jos on rahaa... Saas nähdä, mitä tytöt tykkää hotellilomastaan...

Hilma on ollut kova kiipeileen telkkarin päälle, joten Seppo kiinnitti sen seinään, kun pelättiin että Hilma sen kaataa. Kuviteltiin myös, ettei se enää kissaa kiinnosta..

Siinä on nyt oikein ihana kissan lämmityskolo. Hilma tuppaa nukkuun siellä aina kun silmä välttää ja välillä kokeilee rajojaan kun katsellaan telkkaria. Ollaan häviämässä tämä taistelu, päätellen telkkariin ilmestyvien kissantassun jälkien määrästä.

Tässä Hilma kommentoi aamuTV:n lähetystä. On tosi kiva tassulla taputella suosikkijuontajia ja muuta kivaa täältä kissahyllyltä! Kiitokset LG:lle kissakatsomon suunnittelusta, varsinkin nämä eturivin lämmitetyt paikat yläkatsomossa on tosi makeet!

Ei sitä aina jaksa kissakaan telkkaa katsoa, on leikittävä välillä!

Kuten kuvasta näkyy, leikki menee yleensä niin, että Hilma riehuu hullunaja Heta enempi neitinä katselee vähän sivusta, ei sovi hyvin kasvatetun kissaneidin ihan noin rajusti käyttäytyä sen mielestä.

Se Hilmasta on todettava, että vaikka sen leikit onkin vähän poikatyttömäisiä, niin siisti neiti se on, lelutkin pestään leikin päälle...

Vähän kuvia

Laitan taas muutaman kuvan tänne, pieniä otoksia viime päivien puuhailuista. On pitänyt vähän kiirettä, eikä ole ehtinyt bloggaileen, mutta onneksi kuvia tulee otettua aina silloin tällöin.

Tässä Hilma on tutkimassa kauppakassia, yksikään elintarvike ei meille saavu ilman perusteellista tarkastusta! Jos olis vaikka jotain kissanherkkua!

Heta ja Hilma poseeraa. Oli aika hauskaa, kun Seppo löysi vanhan salamalaitteen ja kokeili sitä, ja toimihan se. Heta kun huomasi sen salaman välkkymisen se juoksi oitis kiipeilypuuhun ja alkoi poseerata. Hyvin on Pia kissat ehdollistanut, siellä on jokunen kuva otettu juuri kiipeilypuussa.

Hilma tykkää tavattomasti Sepon vanhasta hikisestä saunatakista, ihan ykköstuoksut on siinä! Mä en ole ehkä niin myyty...

Meillä ei ole enää laptoppia, vaan cattoppi!

Hilma tykkää vissystä!

Heta on todellinen nainen ja ymmärtää kauneudenhoidon päälle. Heti, kun alan viilata kynsiä, se juoksee paikalle. Heta tykkää tosin viilata hampaita. Toinen Hetan favorit on sakset, varsinkin kynsisakset. Meillä ei niin hiljaa onnistu leikkaamaan, etteikö Heta heräisi ja juoksisi paikalle saksia haisteleen ja puskeen. Valitettavasti se ei ole yhtä kiintynyt kissojen omiin kynsisaksiin...

Jotta sellaisia otoksia. Nyt alan mietiskelemään seuraavaksi kevään näyttelyitä, jotta mihin mentäisiin. Tampereelle ainakin. Saisi ne uudet TUROKista ostetut verhot vihittyä käyttöön.

Kissanautit

Vuosi vaihtui ilotulitteiden räiskeessä. Me ei tuliteltu, mutta naapurit "ystävällisesti" pitivät metelistä huolen. Vähän jännitin kissojen reaktioita, Pertsa- ja Kilu-kissat inhosivat ja pelkäsivät raketteja ihan hysteriaan asti. Hilma oli tosi cool, ei silmää eli korvaa raketeille räpsäyttänyt. Heta oli vähän säikky ensimmäisten rakettien aikaan, mutta sekin rauhoittui pian ja ilta meni siltä osin tosi hienosti.

Meillä oli vieraita siinä uuden vuoden aikaan pari yötä ja niidenkin kanssa kissat oli heti tosi kavereita, nukkuivat vieressä ja seurustelivat. Rakettien paukkuessa ne sitten juoksi ja riehui sen aattoillan n. 3-4 tuntia yhteen menoon. Joten kyllä ne raketit vähän tietysti niihin vaikutti, niistä tuli yliaktiivisia. Uudenvuoden päivän ne sitten nukkui, eivät jaksaneet edes leikkiä, oli ollut sen verran jännää.

Kissat on kasvaneet mukavasti, värit hieman tummuneet, Hilmalla on tässä vaiheessa tullut tosi voimakkaasti esille etujalkojen takapuolen raidoitus. Hetalla oli pariviikkoa sitten yllättäen tosi selvät raidat rinnalla, jossa mä en ole niitä ennen huomannut, mutta nyt ne on musta vähän häipyneet. Se on sen verran syventänyt väriään, että hämärässä niitä ei meinaa erottaa toisistaan (taidan tarvita silmälasit), mutta kyllä valoisassa ne on aivan eriväriset.

Ainoa asia, mikä vähän huolettaa, on Hetan asenne herkkuruokaan, eli raakaan lihaan ja kalaan. Jos sille antaa peukalonkynttä suuremman palan raakaruokaa, se murisee ja sähisee tosissaan ja sitten se riepottaa sitä palasta ympäri kämppää. Palanen tapetaan moneen kertaan ja heitellään tapeteille jne. En oikein tiedä miten suhtautua asiaan, joten olen lähinnä yrittänyt pieniä ruuan tosi pieneksi. Sitten se selvästi hakee lisää jännitystä elämäänsä, tuo sen palasen lähelle tai juoksee jalkojen välistä sen kanssa, jotta voi puolustaa sitä murisemalla... Sillä on muutenkin saalistusvaisto tosi herkässä, oravat ja pikkulinnut vaanitaan ikkunassa tosi tarkkaan. Mä luulen, että se sais ne vaivatta kiinni, jos vaan sais mahdollisuuden. Muuten se on muuttunut sylikissa suuntaan, sängyssä tulee viereen ja peiton alle, puskee ja haluaa rapsutusta ja on seurallinen, sylissä ei muuten vielä viihdy.

Toi ruokajuttu on sikäli hankala, kun meillä on keittiö samaa tilaa muun kämpän kanssa, niin ei voi sulkea ovia ja antaa sen puuhailla siellä keittiössä, vaan se sotkee joka paikan. Kyllä Hilmakin saattaa vähän kuljettaa, niinhän teki Pertsa ja Kilukin, se on ihan luonnollista, mutta yleensä se suostuu syömään sen ruuan ruokapaikalla, kun sen ruuan vie sinne takaisin. Toivotaan, että Hetakin kasvaisi tuon asian ohi jossain vaiheessa.

Ja sitten vähän uuden vuoden ihmeitä: Nokialla on nähty ufo! Hilma halusi heti lähteä sinne, "Where no cat has gone before!" eli toisiin kissagalakseihin ja kapusi kyytiin, mutta Heta tekniikkakissana oli sitä mieltä, että laskeutumisen yhteydessä ufo on kiepsahtanut nurin ja se täytyy kääntää, jotta lähtö onnistuu.

Kääntö onnistui, ja Heta vielä tekee lähtötarkistuksen. Tässä Heta ryömii pois konehuoneesta..
Pohjassahan on reikä! ...Ei hätää, sehän on pakoputki...

Lentoon!

Lennon päälle kissanautit lepää!