tiistai 12. toukokuuta 2009

Uusia kuvia

Uudella kameralla on nyt sitten harjoiteltu, siis Seppo on, en minä vielä. Pitää kai munkin vähän perehtyä, mutta en ole hyvä sellaisissa asioissa. Aika hassua sinänsä, että työkseni myyn kaihileikkauskoneita ja muuta aika teknistä kamaa, ja ne mä kyllä hallitsen hyvin. Vapaa-ajalla ei sitten aivot pelaa...

Laitan tähän muutaman uuden kuvan, ei ole enää pirunsilmiä!

Heta-neiti poseeraa, vau, mitkä sääret!
Hilma isottelee, älä sä kuule yritä mitään, taikka mä tempaisen!
Mitä toi tyyppi työntää tota putkea mun naamaan?

Kato, kun mä oon KAUNIS!

Tässä me otettais päikkärit, mutta taas toi tyyppi heiluu ton putken kanssa, siis me ei kestetä enempää!

Enks mä oo ihana... anna herkkuruokaa!

Palataan kohta asiaan PIROK-näyttelykuulumisten ja kuvien kanssa!

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Hyvästit pirunsilmille

Eilen haettiin verkkokaupasta uusi kamera, ja kiiluvat kissansilmät on toivottavasti historiaa. Laitan tähän muutamia vanhalla kameralla otettuja kuvia, joissa vielä on hehkuvia silmiä. Luvassa on ehkä laadukkaampia kuvia tulevaisuudessa, Sepon ottamana ainakin, mutta mulla voi viedä aikaa oppia käyttään uutta kameraa. Joten saattaa olla, että minä turvaudun jatkossakin vanhaan kameraan.

Parin viikon päästä on PIROK-näyttely, siihen on valmistauduttu hurjasti. Tarkoittaa sitä, että olen pikkuhiljaa yrittänyt totuttaa Hetaakin furminaattoriin, Hilma sietää harjaamista jo aika hyvin. Naksuttimella olen yrittänyt opettaa Hetaa tykkäämään furminaattorista, niin, että ensin se on pökkinyt sitä nenällä, josta on tullut naks ja makupala palkkioksi. Sitten olen totuttanut sen sietämään harjan kosketusta nopeasti kylkeen. Sekin jo sujuu, mutta paria vetoa pitemmälle ei ole vielä päästy. Harja on piilossa laatikossa, ja kun sen nyt ottaa esiin, tulee Heta innolla sitä pökkimään, joten eiköhän sitä vielä kunnolla harjaamaankin päästä, ajan kanssa. Lähtökohta oli kuitenkin se, että jos sitä yritti metriä lähemmäksi harjaa, se pillastui täysin.

Sisko perheineen just kävi kylässä, ja oli tosi kiva, että Hetakin tuli reippaasti moikkaamaan ja vähän halusi rapsutuksiakin. Se on alkanut rohkaistuun viime aikoina melkoisesti. Keskenään kissat leikkii ja juoksee taloa ympäri ihan hulluina, ovat kyllä kovassa kunnossa kuin voi pieni kissa ikinä olla.
Sisäharjoittelurataan kuuluu myös kirjahylly
Harakoiden toiminta puissa on lisääntynyt hurjasti, niitä pidetään silmällä herkeämättä.Höpölelu saa kyytiä! Hilman ehdoton lempilelu.
Höpölelusta henki pois!

Äite oli haravahommissa pihalla ja me sen hanskat ryövättiin. Ihana rusakon papanoiden tuoksu, haistelusta ei meinannut tulla loppua. Hanska tapettiin ja sitten sitä riepotettiin voitonriemuisesti ympäri huushollia. Kissat - rusakot 1 -0!
Seppo on rakentanut kissoille tarhaa pihaan, laitetaan sitten kuvaa, kun saadaan valmiiksi ja kissat ulkoilemaan.
Tässä Heta totuttelee pienemmässä mittakaavassa tarhaelämään.. Onks tää muka kivaa, hä?

Kaiken touhun ja kohelluksen keskelle mahtuu joku hiljainenkin hetki, aamuauringossa köllöttely on huippuhetkiä kissan elämässä!