keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Jouluaaton aattona

Pienten pentujen lisäksi meillä tytöt on odottaneet kovasti joulua. Heta ja Hilma halusivat, että heistä otetaan kaunis kuva kaikkien blogikavereiden iloksi (niin kauan kuin Hilmasta vielä saa kaunista kuvaa, totesi Heta, viitaten pian kasvavaan mahaan) ja kuvauspaikaksi valittiin kakluunin ihanan lämmin hylly.

Oikein Hyvää Joulua kaikille kavereille toivottaa Heta, Hilma ja palvelusväki!

Tässä suurin syy siihen, miksi kissat ovat joulua odottaneet. Joulu on ihanaa aikaa kissoille, palvelijat tuovat olohuoneeseen sen mahtavan vihreän kahisevan pörröisen kiipeilytelineen! Hetan mielestä tämä muovinen kuusi on täydellinen, tyvestä latvaan pääsee palvelijoiden kannustushuutojen siivittämänä muutamassa sekunnissa (varsinkin siitä naaraspalvelijasta lähtee ihanat "Ei Heta, pois!" hurraukset). Kiipeily palkitaan aina suurin huomionosoituksin, Hetasta on vähän tylsää kuitenkin se, että aina kun se pääsee lempioksalleen, valtaa palvelijat suunnaton sylittelyn tarve, ja ne raastaa kissan syliinsä, just kun olis uni oksilla kuusen maittanut.

Hetan "hands on"-kurssi kaikille kissoille, otsikolla: "Ken kuuseen kurkottaa, on kodin kuusimetsän kunkku!" Älä sotke kinkkuun, se on ihan eri juttu!
Oksaston läpi ja kohden latvaa!

Hilma osallistui tälle kurssille ! Palvelusväki oli sitä mieltä, että odottava äiti ei tällaiseen hömpötykseen ryhdy, mutta Hilmalla oli ihan eri käsitys asiasta (niin aina...).

Hilma selviytyi kiipeilypuu-haasteesta Laudatur-arvosanoin! Tässä valmistujaiskuva puun latvasssa! Hilma on sitä mieltä, että palvelusväen hössötys raskauden suhteen on ihan turhaa, tuleva kissaäiti voi elää ihan normaaliin tapaan, ei kai tässä mitään invalideja olla (juu, ei todellakaan näytetä olevan, huokaa Sari)!
Heta tunnelmoi päiväunioksalla! Kivat valot tässä puussa!

Ajatelkaas, tänään kiipeilykuuseen asennetaan ne mukavat lisäosat, pallot ja narut, jee!

maanantai 21. joulukuuta 2009

Odotusta

Hilma on sitten raskaana! Pentuja sopii odotella n. 5.2.2010. Tuleva äiti on täynnä energiaa, juoksee ja leikkii täysillä, palvelusväki ei meinaa vauhdissa pysyä.

Luvassa lähipäivinä kuvia, nyt odottaa joulusiivoukset....

tiistai 1. joulukuuta 2009

Honey moon




Ei mennyt kauaa pillereiden lopettamisesta, kun Hilmalle jo tuli eka ja tokakin kiima. Käytös alkoi olla melko rasittavaa, huutoa, juoksua ja taukoamatonta kiehnäystä. Joten viime sunnuntaina pakattiin Hilma koppaan ja suunnattiin auton nokka kohden Tuhkaa (Kawaii Bishamon) ja Mänttää. Alkumatka huudettiin (siis kissa huusi) ja loppumatka meni jo ihan rauhallisesti. Tuhka tuli reippaana poikana heti tervehtimään ja oli oma hurmaava itsensä. Se meni tekemään tuttavuutta jo ennen kuin neiti saatiin ulos kopasta.

Hilmalla meni hetki, ennen kuin se uskaltautui ulos; sähinän ja murinan kera. Tilannetta sitten seurattiin kahvin verran, Tuhka seuraili Hilmaa turvallisen matkan päästä ja Hilma murisi. Tunnin sisällä murina alkoi kuitenkin muuttua sävyltään Hilman juoksulauluksi, mutta sulhasta ei vielä päästetty lähietäisyydelle.

"Mamma, tuo mies mua tuijottaa..."

Tilanne ei edennyt tappeluksi, Tuhka aloitti väsytystaistelunsa ja me lähdettiin kotiinpäin, odottelemaan kuulumisia.


Mänttästä onkin kulkeutunut hyviä uutisia ja jos kaikki menee hyvin, on kissanpentuja luvassa alkuvuodesta.