sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Eka näyttely

Oltiin eilen sitten Hetan ja Hilman ekassa kissanäyttelyssä Turussa. Lähdettiin matkaan perjantai-iltana ja yövyttiin hotellissa ja lauantaina sitten näyteltiin. Matkaseurana oli kissojen Lotta-sisko ja Pirjo. Matkalla miu'uttiin aikalailla, välillä neidit olivat hetken hiljaakin.

Hotellissa kissat kotiutui nopeasti, oltiin lemmikkihuoneessa, jossa haisteltavana oli tietysti kaikkien aikaisempien lemmikkien hajut. Kokolattiamatto oli aika vinkeä, mutta kissoille mieleen, se taatusti oli dokumentoinut kaikki kohdalleen osuneet hajut uskollisesti!




Heta nauttii maton aromeista!





Sängyn alla oli majaillut varmasti kymmeniä koiria! Hilman mieleen oli tämä kohta, jossa oli ilmeisen mehevät käyntikortit... Kissojen kiitokset kerrossiivoojalle, tuoksut hyvin tallella... Oli meillä ihmisilläkin poskiontelot kovilla!



Lauantaina sitten kahdeksan jälkeen näyttelypaikalle ja eläinlääkärin tarkastukseen. Koska oltiin kaikki ekaa kertaa näyttelyssä muuna kuin turistina oli sekin melko jännä kokemus. Mun suurimmat pelot karisi siinä, kissat saatiin korista ja tutkittua ilman karkaamista, joten alku oli lupaava. Kasvattaja Pia oli mukana koko ajan ja antoi neuvoja, kiitos Pialle!

Näyttelyhäkkiin laitettin sitten Pialta saadut lainaverhot, hiekkalaatikko ja nukkumapesä ja kissat sisään onnistuneesti.

Kissat rauhoittui koppiin melko hyvin, tässä koittavat näyttää kaiken maailman näyttelyt nähneiltä ja kokeneilta palkituilta veteraaneilta tyyliin: "Bring it on, babe! I'm all for it!"


Ihan hienosti pärjäsivät, mäkin pääsin esitteleen kissat ja onnistuin ilman isompia mokia, kissoja tosin häiritsi mun paniikinomainen kiinnipitäminen ja puristelu, olisivat taatusti olleet rennompia ilman häirintää, mutta pelkäsin, että ne karkaa. Ne yritti kerran karkuun, olivat ryöttäät avanneet itse häkkinsä oven, kun jätettiin ne yksin hetkeksi, onneksi eivät olleet sännänneet ulos! Eli näyttelyhäkin ovet täytyy sitoa kunnolla, ei sovi luottaa niiden salpoihin.


Kummatkin sai ekan ruusukkeensa, EX1 arvoiset! Hilma pääsi sitten vielä omasta luokastaan TP:nä (tuomarin paras) paneeliin, mutta ei saanut ääniä. Tuomaripeliä, tuumi Heta, voittaja oli taatusti lahjonut tuomarit tuoreilla kalanpäillä! Hilma esiintyi assarin (Katja muistaakseni nimeltään) kokeneissa käsissä todella edukseen, loppuposeerauksessa heilutteli itsevarmana ja rentona häntäänsä ja katseli rauhalisena ympärilleen, taatusti nauttien tilanteesta!


Odottelu häkissä oli vähän puuduttavaa välillä, Heta näytti välillä selkeästi mielipiteensä, se nukkui pitkät pätkät pää hiekkalaatiossa, viesti vissiin oli: "Eiks tää lopu koskaan, tää touhu oksettaa mua..".

Kuvia ei tullut otettua kameralla paljoakaan, videota Seppo otti enemmän, täytyy sieltä katsoa vähän jotain kivaa, kun ehtii.

Kotimatka sujui lähes täydellisen hiljaisuuden vallassa, Heta, Hilma ja Lotta nukkuivat ja me muutkin oltiin ihan poikki.

Paikalla oli tosi paljon upeita Abyja ja abyihmisiä, oli kiva tutustua uusiin ihmisiin ja kissoihin. Terkut kaikille mukana olleille! Tavataan taatusti jatkossakin, Somakissin syyskokouksessa istuin hiljaisena kuunteluoppilaana ja tulin valituksi hallituksen varajäseneksi, kiva juttu! Ostettiin Somakissin pöydästä hienot näyttelyverhot, joten näyttelyuraa on jatkettava.




1 kommentti:

Perditan jengi kirjoitti...

Siintä se ura urkenee sitten. :)

Ps..Meillä olisi teille palkinto blogissamme. ;)