perjantai 28. marraskuuta 2008

Kotielämää

Kissat ovat nyt kotiutuneet täysin meille. Kolme viikkoa ne on vipeltäneet tuossa jaloissa ja on vaikea muistaa, millaista oli ennen neitien tuloa. Paljon hiljaisempaa...

Heta ja Hilma puutarhatöissä, huonekasvien (myös teko- sellaisten) harvennus on hyvä suorittaa alkutalvesta...


Hilmalta jäi yksi kuollut oksantynkä katkomatta, Heta korjaa tilanteen...



Tänään ruiskuttelin sitten sellaista kissojen karkoitusainetta tähän puuhun, nyt sitten koko huusholli haisee sitronellalle, eipähän sitten tule hyttysiäkään! Aika vastenmielinen haju, tuumasi kissatkin, Hilma vetäytyi yläkertaan mielenosoituksellisesti aivastellen.

Mä teen välillä konttorihommia kotosalla työhuoneessa, milloin en kaupparatsuile maakunnassa myyden kaihikamaa. Kotitoimistopäivistä on tullut melkoista survival-peliä, tietoliikennekissat valvovat jokaista näppäimenlyöntiä. Tulostinta on kanssa kiva väijyä, jos rahantulo pienenee, johtuu se siitä, että matkalaskujen teko on ollut aika tuskaista.
Mutta ymmärrettäväähän se on, että hiirtä pitää vahtia, ettei se ala kuseskeleen nilkoille ja kursoria on kytättävä jokaisessa tekstissä, mistäs sitä tietää, ettei se vaan kirjoita jotain meidän kissuista, jota kissut ei voi hyväksyä.
Heta hyväksyy blogitekstin ja valitsee liitettävät kuvat.
Välillä näppiksellä on sellainen liikenne, että toivon jonkun jalostavan lasipäisiä kissoja, että edes vähän näkisi, mitä sitä tulee kirjoitettua. Tänään aamulla kun yritin juoda aamukahvia, ajattelin, että neideille olisi pitänyt laittaa nimiksi Kiusa ja Kappale, kun aamulehden jokainen aukeama piti käydä arvostelemassa ja kahvia nuuhkia joka siemaisun välissä. Piti vissiin tarkastaa, ettei se vanha äiti koita jo aamusta hoitaa stressiään terästetyllä kahvilla! Ei ole ryypätty, naama on kyllä valitettavasti aina aamulla näin pahannäköinen.
Mutta on ne kissat sitten niin lutusiakin, varsinkin kun ne nukkuu ovat oikein herrantertut!

On kivaa kun on nukkuseuraa!



Ei kommentteja: