tiistai 5. tammikuuta 2010

Mahan kasvattelua ja talvisia harrastuksia

Talven pakkaset ja varsinkin lumi ovat olleet suuri ihmetyksen ja vähän harminkin aihe. Jos pakkaseen uskaltautuu hetkiseksi, niin portailta ei pääse pitkälle sen inhottavan varpaisiin tarttuvan lumen takia. Ei ole kissan kelit, ei!

Hilma ei enää ulos lähde, katselee avonaisen oven raosta ja vetää tyrmistyneenä päätä hartioiden väliin, kun kylmä ilma lyö nenälle; karsea paikka se ulko on! Heta haluaa pihalle, mutta minuutti on aika passeli aika palella ja sitten sisälle kipin kapin!

Tässä Heta ulkoilee ensi lumien aikaan, tyylikkäästi takissaan!


Tässä ollaan ulkona jouluna. Tarkoitus oli vain aukaista ulko-ovea pikkaisen raolleen ja katsella siitä ilman valjaita. Heta kun oli useina päivinä tyytynyt katselemaan kynnykseltä eikä halunnut yhtään sen pitemmälle. Pihakoivusta kuitenkin kuului pikkulintuparven sirkutusta, ja samassa Heta säntäsi ulos ja koivua kohden ilman takkia ja valjaita. Ulkona oli sentäs -15 pakkasta. Minä perään valjaiden kanssa paniikissa, että se kiipeää siihen koivuun ja jää sinne, kivakiva soitella sitten palokuntaa paikalle joulupuuroltaan... Onneksi sain sen valjaisiin koivun juurelta!

"Miksi hitossa noi ateriat on tuolla puussa noin korkealla!" Sisään ei olis tultu millään, Heta odotti, että linnut jäätyy puuhun ja putoaa suuhun!

"Tästä sohvalta on kiva katsoa kuinka ateriat pörrää tuossa lautasella! Lihokaa, perkeleet, kevät tulee ja mä karkaan teidän kimppuun!"

"Siis bikinit vai uimapuku, sano nyt!" Maha kasvaa, ensi kesän rantakausi vähän huolettaa!
No niin, tästä sen näkee, uimapuku - voi fan!

Paksunevasta profiilista huolimatta Hilma on valitettavan aktiivinen ajoittain. Suurin osa päivästä kuluu syödessä, sitten nukutaan, mutta aikaa on yllinkyllin koheltamiseenkin. Eilen ja tänään Hilma on pudonnut täysillä lattialle n. 1,5 m korkeudesta kakluunin hyllyltä. Sitä ennen se ja sisko sai jonkin raivokohtaukisen ja kävi toistensa kurkkuun muristen ja karvat pöllyten, missä yhteydessä Hilma juoksi täysillä seinään. Aika outoa käytöstä, ne ei yleensä tappele. Palvelusväki seuraa sydän syrjällään ja nitropurkit kädessä näitä edesottamuksia. Vielä näyttäisi pennut olevan sisällä...
Hilma lempipuuhassaan, tuijottaa Toukkaa. Toukka on suuresti rakastettu ja palvottu lelu, jonka Heta ja Hilma sai synnyinkodistaan Pialta mukaan uuteen kotiin. Toukka on hirtetty pari metriseen paperinaruun ja sitä käytetään enimmäkseen miespalvelijan liikutteluun asunnossa. Palvelija vetää Toukkaa ja Hilma seuraa perästä. Nyt kun Hilma on paksu on sisko ottanut vastuulleen miespalvelijan urheiluttamisen ja väsymättä juoksee Toukan ja palvelijan perässä.

"Elämä on Toukkaa!" tuumaa Hilma.

3 kommenttia:

sea kirjoitti...

Johtusiko tuo tappeleminen ehkä uudesta tuoksusta? Emo alkaa erittää jotain hormoonia tms raskauden aikana joka voi saada kissan tuoksumaan oudolle toisen nenään.

Sari kirjoitti...

Hyvin mahdollista. Heta on kyllä huomannut, että jotain on tekeillä ja kummastelee Hilmaa välillä.

maijamummu kirjoitti...

terveiset saarijärveltä.maija-täti seurailee teidän perhetapahtumia vielä ei kuitenkaan ole se h-hetki.vartoillaan kaikki ajallaan.palvelijat pysykää rauhallisina.hektistä aikaa on.hilmalta terkkuja.on muuten nähnyt kissan eläinkaupassa. olimme aivan ystäviä.