Kesälaitumille

Elämä on pikku hiljaa palannut entisiin uomiinsa, pentujen lähdettyä. Hetan ja Hilman kesä on sujunut tähän asti valjastellen ja terassilla oleillen. Ulkona haluttaisiin olla koko ajan, ja tämä mielipide tuodaan ponnekkaasti esille, usein!

Huomenna olemme lähdössä viikon mökkilomalle Orivedelle, Talviaisiin. Olemme vuokranneet sieltä saarimökin, jossa kissatkin saisivat olla päivisin vapaammin ulkona. Hieman jännittää, kuinka loma sujuu kahden aktiivisen kissan kanssa. Saari on hehtaarin kokoinen, siellä ei ole muuta asutusta ja matkaa mantereelle on pari sataa metriä, joten uskoisin kissojen saaressa pysyvän.

Kynnet leikattiin tänään pitkällisen harkinnan jälkeen. Mietittiin pitkään, onko parempi, että on pitkät kynnet, niin eivät putoa puusta, vai että on lyhyet kynnet, siinä toivossa, etteivät edes niihin mäntyihin yritä.... Viikon päästä tiedetään, oliko tämä kynnet lyhyeksi hyvä idea, ja kuinka monta kertaa olemme joutuneet kutsumaan palokunnan ottamaan abyt puusta...

Luvassa on siis kuvia ja tarinaa mökkiviikosta, toivottavasti kuvissa ei ole paljon palomiehiä!

Pennut lensivät pesästä

Viimeisetkin pennut lensivät sitten pesästä eilen. Chilihän lähti jo muutama viikko sitten, Martta viikko sitten ja viimein Ninja ja Leona eilen. Tässä viimeisten viikkojen aikana on ollut niin paljon kaikkea, että blogi-päivitykset ei ole olleet ihan ensimmäisenä tehtävälistalla. Viime sunnuntaista asti meitä on vaivannut todella raju vatsatauti, jonka takia Ninja ja Leonakin pääsi vasta eilen koteihinsa.

Hilma ja Heta on vielä vähän pahoinvoivia, Hilma oksensi vielä tänäkin aamuna. Se on jo viides vuorokausi sairastelua silläkin. Toivotaan, että päästään pian normaaliin päiväjärjestykseen ja saadaan vielä jonain päivänä matotkin takaisin lattiaan, puhtaina.

Kaikille pennuille löytyi ihanat kodit, ja suuri ilo oli se, että Pia löysi Marttalle sijoituskodin, joten tulevaisuudessa on odotettavissa pentuja siltä taholta, jos kaikki menee hyvin. Heta on todella onnellinen, kun viimeisetkin pienet lähtivät, se oli melko kypsä jo niihin. Hilma on oma entinen itsensä, se ei ole kaivannut pentuja mitenkään, mikä on luonnollista, koska nehän oli jo 17-viikkoisia. Eli kaikki hyvin, kun vielä saadaan kissojen mahat kuntoon.

Hilma ja Heta mahtuivat jo vierekkäin nukkumaankin ja leikkivät keskenään, kun hetaa kovin hermostuneet pennut poistuivat. Toivottavasti tämä hyvä kehitys jatkuu, pelättiin välillä vähän, että tyttöjen välit on poikki pysyvästi.

Nyt nautitaan valjastelukeleistä ja lapsenhoitovapaasta kesästä!

Pieni beige tehtävä

Geisha ja Gina, eli Martta ja Ninja oli helppo erottaa toisistaan tähän asti, mutta nyt, kun Ninjan pennun pyöreys alkaa karista, on tehtävä välillä vaikea. Kunnon valossa niitten turkin sävyero erottaa ne toisistaan, mutta sähkövalossa ne näyttää juostessaan ihan saman värisiltäkin.

Tässä neidit yhteiskuvassa, erotatteko kumpi on kumpi ;-) ?

Kyllähän se korvista ja ilmeestä on helppo, kun niitä katselee joka päivä, mutta kun ne on liikkeellä, on se mullekin vaikeaa.

Kawaii Gina

Pentueen kuopus on Kawaii Gina eli Ninja. Ninja oli todella pikkuinen syntyessään (55g) ja tästä syystä sitä ei juuri laskettu silmistä kahden ensimmäisen viikon aikana. Samoin kuin Leona siskonsa Ninja oli myös osittain ihan karvaton rääpäle. Pelottavan pienestä alusta huolimatta Ninjasta on kehittynyt terve kissa-neiti! Ninja muuttaa uuteen kotiinsa Pirkkalaan touko-kesäkuun vaihteessa.

Ninjalla on kaunis beige turkki, joka on hieman kylmä väriltään ja taittuu jossain valaistuksessa hopeaan. Tästä Ninja saikin nimensä Gina, joka tarkoittaa hopeista. Ninjalla on hyvät piirteet, kaunis ja lempeä ilme ja isot korvat. Turkki on väriltään hyvin tasainen nykyään ja tickingiä on alkanut näkymään. Silmät ovat muutosvaiheessa, väri on siniharmaa. Korvat ovat aavistuksen korkealla, mutta erittäin elegantit, niinkuin koko kissa, joten näyttelyuralle ei kyllä ole mitään esteitä. Ninja suorittaakin ensi esiintymisensä PIROKin toukokuun näyttelyssä sunnuntaina.

Ninja on myös ollut helppo pentu, loukkaantumisestaan huolimatta. Se on oppinut vaivatta syömään ja vessalaatikolle. Kaikki liha kelpaa, teollisia ruokia Ninjakin vierastaa vähän, eikä oikein tykkää vielä raksuistakaan. Muutkin kissan taidot; palvelusväen hyppyytys, ja oman tahdon läpi saaminen on aika hyvin hallussa ;-)

Vaikka Ninja on hyvin lempeä ja naisellisen herttainen olemukseltaan, on se myös ihan armottoman kova koheltaja. Niinpä se putosikin muutamia viikkoja sitten kiipeilypuusta ja loukkasi etutassunsa aika pahasti. Eläinlääkärireissu onneksi toi helpottavan tiedon; ei murtumia ja Ninja onkin toipunut hyvin putoamisesta. Luulisi, että se olisi oppinut varovaiseksi.... Hurjasti se edelleen temmeltää ja painii siskojen kanssa, ilman mitään tietoa varomisesta.

Ninjan lempiharrastukset ovat: paperien repiminen ja myttääminen, aamulehden pureskelu, lehtisurffaus, kiipeily, riehuminen, painimatsit siskojen kanssa ja hiirujen metsästys. Sylissä on tosi kiva olla ja ihmisten touhut kiinnostaa kovasti muutenkin.

Kawaii Geiko

Kolmantena maailmaan ponnisti Kawaii Geiko a.k.a Leona (ent. Pipsa), ja sen pieni paino sai minut pelkäämään pahinta (58g). Pieni punainen taistelija oli osittain karvaton, pienet vaaleanpunaiset raajat olivat todella pikkiriikkiset. Ensimmäiset pari viikkoa meillä sitten menikin aika tiiviisti pentulaatikon vieressä pentuja (varsinkin Leonaa ja vielä pienempää siskoaan Ninjaa) tissille nostellen. Kova oli elämänhalu ja tahto Leonassa heti alusta alkaen, emolla riitti maitoa ja Leona söi!

On ihanaa nähdä, miten reipas ja terve kissanalku Leonasta on varttunut! Alkuunsa se oli arka ja varovainen, nyt se on rohkaistunut ja on todella reipas. Siinä on vähän diivan elkeitä, se miukuu herkästi huomiota saadakseen. Leonan luonteessa on jotain villiä ja vilkasta, sekä rakastavaa ja lempeää. Leonasta Vaula saa kesäkuun alussa kotiinsa todella rakastavan lemmikin!

Leona on olemukseltaan eteerisen kaunis ja sillä on hyvin herkät piirteet. Turkki on kauniin lämpimän punainen, mutta vielä vähän pörröinen pentuturkki. Raitoja on pikkuisen, mutta osa on jo tasoittunut. Muutaman viikon ikäisenä sillä oli aika selkeä rengas kaulassa, mutta se on katkennut ja pienentynyt. Korvat ovat isot ja melko alhaalla. Geiko-nimi kuvaakin erinomaisesti Leonaa. Kiotossa Geishoja kutsutaan Geikoiksi, eli tässä pentueessa on siis oikeastaan kaksi geishaa. Leona on myös viehkeä kuin aito japanilainen geisha.

Leonaa on helppo käsitellä ja se on mielellään sylissä, tietysti juuri niin kauan kuin itse haluaa;) Se on alkanut itsenäistymään ja viihtyy ajoittain ihan omassa rauhassaankin. Leikkeihin se osallistuu suurella riemulla. Sillä, kuten isosiskolla Geishallakin, on ollut hyvin tervettä harkintaa, eikä se olekaan onnistunut loukkaamaan itseään, kuten vallattomammat Ninja ja Chili.

Tällä viikolla Leona on mieltynyt kovasti keitettyyn seitiin, ja herättyään se ryntääkin heti keittiöön ja pienellä äänellään tiukkana maukuu kalaa! Ja heti! Ja kyllä se sitten maistuukin, kun sitä saa.

Leona on muutenkin aika puhelias nykyään. Se on saanut meidät käskytettyä pikkuäänellään nin, että heti me rynnätään katsomaan, kun hänen korkeutensa vähän miukaisee...Hyvä Leona!

Tänä aamuna Leona saatteli mua aamutoimilla, se istui vessassa pörröisellä matolla mun edessä, kun istuin pöntönreunalla kihartamassa hiuksia. Siinä se killitti mua rakastavasti isoilla silmillään, kehräsi ihan kauheasti ja polki sitä mattoa rytmikkäästi, kuin olisi tissillä ollut... aika liikuttava tapaus! Leona muutenkin alkaa heti kehräämään kun sitä koskee, ihmisrakas pikkukissu kun on!

Lempipuuhaa on: pienten hiirulelujen metsästys, palvelusväen juoksutus ;-) , söpöily, veikistely ja keikistely sekä yhteiset leikit siskojen kanssa. Lehtisurffaus ja paperin repiminen on tosi nastaa!

Lähipäivinä vuorossa Kawaii Gina, eli Ninja! Uusia kuviakin on otettu, laitetaan esille, kun ehditään. Kaikki varmaan ymmärtää, aika kuluu niin nopsasti pentujen touhuja seuraillessa, ettei sitä meinaa muuta ehtiä tekemään ;-)

Kawaii Guu

Kawaii Guu a.k.a Chili syntyi pentueen hyvänä kakkosena. Se oli tiitteränä tissillä ja pienestä syntymäpainostaan (75g) huolimatta kasvoi kovaa tahtia. Chili on ollut koko ajan pari päivää kehityksessä siskojaan edellä, se lähti ensimmäisenä liikkeelle ja alkoi ekana myös syömään kiinteää ruokaa. Chili on ollut alkuun hieman uhkarohkea (ja on vähän vieläkin) joten se on muutaman kerran pudonnut kunnolla, loukaten vähän itseään. Näistä pienistä kolhuista se on selviytynyt parin päivän ontumisilla reippaasti touhottaen. Pari päivää sitten Chili pääsi ruokapöydälle ja yritti hypätä sieltä reippaan 1,5 metrin matkaa tuoliin. Pläts, se putosi mahalleen lattialle, mutta pikkuisen päätään pyöritellen jatkoi matkaansa, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Reipas kissa!

Chilin koko olemus on tavattoman valpas. Se on rohkein pennuista, ja tulee varmasti ystävystymään tulevan kotinsa kissojen ja koirien kanssa. Chili on menossa toukokuun puolivälin paikkeilla Turkuun Even luo. Eve tulee saamaan Chilistä ihanan seuralaisen! Chilin nimi Guu kuvaa sitä hyvin, se tarkoittaa ystävää, ja Chili onkin ollut huomattavan ystävällinen pienestä lähtien. Se nauttii silityksistä, sylissä ja vieressä olemisesta kovasti sekä on kiinnostunut kaikesta kodin toiminnasta. Chili muistuttaa luonteensa puolesta eniten emoaan Hilmaa, joka on suorastaan tyrmäävän rakastava ajoittain :-)

Chili on ollut helppo pentu alusta pitäen, sille sopii kaikki. Se on pennuista kaikkiruokaisin, mikä vaan uppoaa kun riehumisen jälkeen nälkä iskee.

Ulkonäöltään Chili on hurmaava riista, raitoja on vähän, mutta väri on hyvä. Turkki on vielä pentupörröinen, mutta tickingiä on alkanut ilmaantumaan jo kivasti. Korvat on kauniit ja niissä on pienet tupsut, mutta ne ovat hivenen korkealla. Tämä ei näyttelyttämistä estä, jos tuleva koti sitä haluaa. Chilin ilme on kaunis ja ennen kaikkea valpas ja vilkas viehättävällä tavalla. Chilin silmät ovat muuttamassa väriään, tällä hetkellä ne ovat lähinnä sinivihreän harmaat.

Chili on alkanut itsenäistymään ja nukuskelee välillä ihan yksikseenkin. Sinne yleensä nukahdetaan, mihin riehuminen päättyy.... Sen löytääkin usein olohuoneen pöydän alta, mistä on kiva vielä puoli tokkurassa seurailla talon touhuja.

Lempipuuhaa on: juokseminen, riehuminen, kiipeily (erityisesti ihmisten päällä kiipeily), sylissä istuminen, hiirujahdit ja leikkimieliset painit siskojen kanssa. Lehdillä surffaus on ihanaa! Tarkoittaa sitä, että etujalat laitetaan lattialle pudotetun mainoslehtisen päälle ja takajaloilla lykitään vauhtia!

Seuraavana esittelyyn on tulossa Kawaii Geiko, eli Leona (ent. Pipsa), ehkä jo huomenna!

Kawaii Geisha esittäytyy

Ajattelin kirjoittaa pienet esittelyt kaikista pennuista, niin kauan kuin meillä on vielä ilo pitää niitä luonamme:-)

Aloitetaan sisarusparven vanhimmasta, Kawaii Geishasta (jota on myös Martaksi meillä kutsuttu). Geisha on ollut pentueen isoin alusta lähtien, vaikka senkään syntymäpaino (78g) ei ollut järin suuri, johtuen aikaisesta maailmaan tulosta. Geisha on kuitenkin ollut alusta asti terhakka tapaus, määrätietoisesti ja suurella innolla se on ollut aina ensimmäisenä tissillä. Geisha keskittyikin elopainon keräämiseen niin innolla pentuna, että epäilin, pääseekö se koskaan liikkeelle pallomahansa kanssa.

Geisha oli kuitenkin hyvänä kakkosena liikkeellä sisaruksista ja se on karistanut lähes kokonaan pentupyöreytensä. Geisha on kaunis ja erittäin elegantti, sulokkaasti liikkuva hurmaaja. Nimi Geisha kuvaa sen olemusta erinomaisesti, siinä on jotain arvokasta, sulokasta ja itämaisen salaperäistä!

Turkki on lämpimän värinen ja tasainen väriltään. Ticking on hyvällä alulla ja turkki on jo melko silkkinen. Silmät ovat muuttumassa vauvasinisestä, tulevaa väriä on vielä vaikea sanoa, tällä hetkellä ne vaikuttavat sinivihreän harmaaruskeilta ;-) Korvat ovat suuret ja sijaitsevat alhaalla. Geishan ilme on kaunis. Näyttelykissaa haluava saisi Geishasta erinomaisen näyteltävän! PIROKin näyttelyssä toukokuussa lauantaina on Geishan ensimmäinen esiintyminen, pidetään tytölle peukkuja!

Geishaa ei ole vielä varattu, kasvattaja Pia sijoittaisi Geishan mielellään kotiin, jossa se voisi saada pennut! Kiinnostuneet, ilmoittautukaa (sarimsalonen@hotmail.com )!

Geishalla on itsenäinen ja päättäväinen luonne. Se ei ole mikään tahdoton lällykkä, mutta ei hirveä despoottikaan. Geishassa on juuri oikeassa suhteessa ihmisen parasta ystävää (kissa on ihmisen paras ystävä!) ja omaa tahtoa, sen kanssa ei tule aika pitkäksi! Geisha tulee kietomaan omistajansa viehkeän tassunsa ympärille ja siitä saa joku ihanan perheenjäsenen!

Kookkaimpana pentueesta Geisha koettaa ajoittain pomottaa sisaruksiaan (sekä äitiään ja tätiäkin), välillä siinä onnistuen, ja välillä kakkoseksi jääden. Se on peloton ja rohkea, mutta myös harkitsevainen. Tästä luonteenpiirteestä johtuen Geisha ei ole vielä pudonnut mistään ja loukannut itseään, toivotaan että harkinta jatkossakin pitää! Vauhti on kyllä kova, varsinkin yläkerran portaissa juostaan ja kovaa!

gfc

Lempipuuhat ovat: hiirun metsästys, sulkaleluille muriseminen ja cat fight -sessiot siskojen kanssa, sekä eleganteissa asennoissa loikoilu.Geisha katselee myös mielellään telkkaria, luonto-ohjelmat ja mainokset on suosittuja, mutta myös dokkarit kiinnostaa! Poseeraaminen valokuviin on myös mieluista. Geisha on alkanut viime aikoina viihtyä sylissä ja tykkää huomiosta.

Seuraavana esittelyvuorossa (luultavimmin huomenna) Kawaii Guu a.k.a Chili, pysykää kuulolla!

Pentupäivitystä

Kyllä on lapsiperheen elämä kiireistä, kun en ole ehtinyt tännekään kirjoitella. Pitäkää silmällä tuota linkkiä, josta sentään noin viikon välein löytyy kuvia.

http://kawaii.1g.fi/kuvat/G-litter/

Pennut on sunnuntaina 9 viikkoisia, ja ihan mahdottomia touhuilemaan. Ninjan (ent. Hilppa) kanssa on ollut vähän epäonnea, se jouduttiin käyttämään eläinlääkärissä eilen. Ensin se loukkasi takatassunsa viikonloppuna, ja nyt etutassunsa eilen. Se takatassu parani ihan kivasti, mutta oli varmaan sen verran huono vielä, että putosi kiipeilypuusta ja jalka näytti siltä, että se murtui. Huusi ja itki eikä varannut sille. Seurailin muutamia tunteja, ja kun ei sitten käyttänyt kynsiään ollenkaan, pidin parhaana viedä sen kuvattavaksi. Onneksi murtumia ei läytynyt, tosin ortopedi sanoi, että on mahdollista, että sillä on murtuma kasvulinjoissa, joissa se näkyy vasta muutaman päivän viiveellä. Joten nyt sitten seuraillaan ja annetaan kipulääkettä. Ninja oli tosi reipas lääkärissä, kuvaaminenkin onnistui ilman rauhoitusta!

Viime yön kissaperhe sitten vietti karanteenissa saunaosastolla, jotta Ninja ei pääse kiipeämään ja loukkaamaan itseään. Nyt se ontuu, mutta liikkuu ihan ketterästi. Heta ei oikein tykännyt eilen Ninjan hajusta ja murisi ja sähisi kovasti. Tänään sama jatkui, kun kissat pääsi vapauteen. Nyt se on jo rauhoittunut ja oma itsensä.

Martta on päätetty antaa sijoitukseen, se onkin aivan ihastuttava tyttönen! Se samoin kuin Pipsa, jotka olivat arkoja alkuunsa, ovat rohkaistuneet ja reipastuneet hurjasti. Kaikilla kissuilla on mukavat luonteet, ne ovat reippaita ja rohkeita ja pitävät ihmisistä. Edes pölynimuri ei pelota, ja vieraat hyväksytään ongelmitta, myös lapset. Joten jos joku on aivan ihastuttavaa kissaa (sijoitus tai lemmikki) vailla, vielä koditta on Martta, ja ehkä Pipsa, josta on joku vähän kysellyt!

Ninja jää Tampereelle Marjutille ja Kerttu on menossa Turkuun Evelle.

Yritän olla aktiivisempi päivittelijä, jos vain kissalapset sen sallii. Mieluitenhan sitä viettää aikaansa pentujen touhuja katsellen, ei niinkään tietokoneen edessä istuen!

Pikku raskalit

Lapsiperheessä pitää kiirettä, ei juuri ole ehtinyt blogia päivitellä. Kissat voi hyvin, juoksentelevat ympäriinsä ja kiipeilevät jo huonekalujen päällekin. Verhoissa roikutaan ja sähköjohtoja järsitään...

Laatikolle kissut oppi ongelmitta, oikeastaan opettamatta ihan itsekseen. Syöminen on hakusessa, vain Kerttu ja Hilppa syö kiinteää ruokaa, Pipsa juo vastiketta mutta Martta kieltäytyy kaikesta muusta kuin emonmaidosta. Kissuille tulee kuitenkin sunnuntaina jo 6 viikkoa ikää, joten kovasti toivoissa olisi, että oppisivat loputkin jo sen kiinteän ruuan syönnin.

Tässä Pipsa, joka on tällä hetkellä joukon arin ja puheliain.

Kerttu, joka on raisuin ja rohkein rämäpää. Hilma-emo tässä vahtii huolissaan, että mitä se Kerttu taas oikein kehittelee.

Martta ja Hilppa, suurin ja pienin pentu, joilla on reilu 100g painoeroa. Pienemmästä koosta huolimatta Hilppa tässä laittaa Marttaa järjestykseen.

Kerttu viihtyy sylissä, ainakin kiipeilemässä.

Lisää kuvia löytyy: http://kawaii.1g.fi/kuvat/G-litter/

3 viikkois-synttärit

Kissanpennut ovat ehtineet kolmen viikon ikään. Tytöt kasvavat hyvin, tosin painonnousussa oli parin päivän tauko tällä viikolla. Tämä johtuu siitä, että Hilmalla alkoi juoksu pari päivää sitten ja se ennakoi sitä jo alkuviikosta olemalla melkoisen levoton. Pariin päivään sitä ei oikein kiinnostanut imetys, ja kun palvelusväki ei ollut päivällä kotona, se ilmeisesti kyttäsi naapuruston kolleja ikkunassa. Hilmalla on edelleen kova mouru päällä, mutta koska ollaan oltu perjantaista kotona, on se malttanut hoitaa pentuja hienosti, ja painot nousee taas kohisten.

Tässä muutama kuva:

Martta (G1-pentu)

Kerttu (G2)
Pipsa (G3)
Hilppa (G4)

Hilma on roudaillut ahkerasti pentuja yläkerrasta alakertaan, mutta tänä aamuna se ensimmäistä kertaa ryhtyi ihan oikeaan pentujen siirto-operaatioon. Se keräsi kaikki pennut olohuoneen matolle ja ryhtyi tarjoilemaan maitoa siinä. Olkkarissa on yksi pesä tarjolla, johon sitten siirsin pennut pois kylmältä lattialta, ja hoito jatkui siellä. Saas nähdä, siirtääkö se ne illalla takaisin yläkerran makkariin.


http://kawaii.1g.fi/kuvat/G-litter/ -sivulta löytyy paljon lisää pentukuvia!

Kuvia 5.2.

Pikkukissat on nyt 12 päivää vanhoja. Silmät on auenneet melkein kaikilta kokonaan ja huomiseen mennessä ne on varmasti täysin auki kaikilta. Hilma pitää hyvää huolta poikasistaan, painot nousevat odotetusti. Ainoa harmin aihe on ajoittainen tiheä pentujen roudaaminen, Hilma kuskaa pentu kerrallaan niitä meidän perässä alakertaan ja takaisin. Se ei ole vielä vaihtanut pentujen paikkaa, joten luultavasti se on sitä mieltä, että nykyinen pesä on ok ja turvalinen, kunhan se aina välillä hämää petoeläimiä siirtelemällä pentujaan edestakaisin. Tämän pitäisi mennä aikanaan ohi. Luultavasti se vaihtuu ahkeraksi pentujen roudaamiseksi takaisin pesään, kun ne lähtee seikkailemaan yksikseen pesän ulkopuolelle ;)

Annettiin kissoille nimet, että ei tarvitse puhua niistä numeroina. Pia ei ole vielä päättänyt niitten oikeita nimiä, ja omistajat sitten aikanaan antaa niille kutsumanimet, joten nämä on vain tilapäiset. G1-pentu on Martta (iso beige), G2 on Kerttu (riista), G3 on Pipsa (punainen) ja pienin G4 on Hilppa (beige).

Tässä muutama kuva 5.2. otetaan lähipäivinä pennuista enemmän kuvia, kun silmät on tottuneet valoon ja uskaltaa käyttää salamaa.

Ylpeä äiti ja pennut.

Onko kaikki hyvin siellä?

Kerttu (riista) vasemmalla, ylimpänä punainen Pipsa, sen alapuolella 2 beigeä vieretysten: Hilppa vasemmalla ja Marta oikealla.

Äite lähti hiirimetsalle ja täällä me vaan nukutaan!

Sukupuolten määritystä

Ei siinä kauaa tarvinnut miettiä, kun Pia kävi ja totesi kaikki peput tyttöjen pepuiksi. Meillä on siis neljä tyttöä!

Naamat peboihin

Koska on kovin epäkohteliasta näyttää vain pyllyä, näytetään tässä nyt tyttöjen naamat! Tällä hetkellä lähdetään siitä oletuksesta, että kaikki olisi tyttöjä. Katsotaan mitä Pia sitten tuumaa lauantaina, kun tulee tervehtimään pentuja.

Pentu 1. painoa oli tänä aamuna 150g.


Pentu 2. 130g tänään.

Pentu 3. 111g.

Pentu 4. 107g.

Elävää kuvaa

Tässä pieni vilkaisu pikkukissujen elämään.

Pebatsut

Tässä sukupuolenmääritystehtävä teille rakkaat lukijat. Poikia vai tyttöjä?

Kissat pienimmästä suurimpaan, eli ekassa kuvassa pentueen pienimmän neljäntenä syntyneen beigen pennun pylly:

Pentueen nro.3, punainen:
Kakkospentu, riista:
Ja ekana syntynyt beige:

Ruokailua

Tässä pikaisesti pari kuvaa pikkuisten päätyöstä, eli ruokailusta. Värit on saatu selville, 2 beigeä, 1 riista ja yksi punainen. Tuossa keskellä nuo beiget on pesueen ensimmäinen ja isoin (jota katsoin urokseksi tänään, kunnes katsoin uudelleen, ja näytti tytöltä ja jätin sitten loput määrittämättä, heh) ja sen vasemmalla puolen pesueen pienin neljäntenä syntynyt. Onhan niillä jonkin verran kokoeroa, tosin se pienempi oikein kyyristelee tässä, että näyttäis oikein pikkuiselta. Hilma on tyytyväisen näköinen ja ylpeä pesueestaan.

Tässä etsitään uutta ruuanlähdettä, eli käynnissä tissinvaihto. Tapahtumaan liittyy paljon vinkumista ja kitinää, täytyy laittaa sitä lupaamaani videota lähipäivinä, kun saadaan editoitua (lue: kun Seppo editoi, mä en osaa).

Näissä merkeissä päivät täällä sujuu nyt. Laitan tässä joku päivä peppukuvia, niin saatte arvoilla sukupuolta, minä en pysty.

Vauvanhoitoa

Pikku kissavauvat on kaksi päivää vanhoja. Painot on lähteneet komeaan nousuun, onneksi pienimmätkin ovat väsymättömiä imijöitä.

Painot 1. pennusta 4.:een, ensimmäinen luku syntymäpaino ja toinen tämän aamuinen:

1. 78g -> 104g
2. 73g -> 89g
3. 58g -> 75g
4. 55g -> 71g

Hilma oli melkoisen levoton ekan illan ja yön, kantoi pentuja edestakaisin meidän perässä ja nyt ollaan saatu nukkuma- ja pesäjärjestelyt sitä tyydyttäviksi. Minä nukun makkarissa kissojen pesän vieressä ja Seppo työhuoneessa. Hilma tosin paheksui tuota Sepon sijoitusta ja kulki viime yönä jonkin verran kyttäämässä Seppoa, mutta hoiti pennut kuitenkin hyvin. Ensi yö on varmaan jo helpompi. Mäkin sain pari tuntia unta, aamuyön heräilin tunnin välein, kun pennut huusivat joka syötöllä aika paljon. Järjestelin sitten pentuja minäkin Hilman seurana sopiville tisseille ja koitin torkkua välillä.

Koko eilinen päivä meni makkarin vankina, iltaa kohden Hilma alkoi hyväksyä puolen tunnin poissaolon, mutta kun katsottiin hetki telkka illalla, se toi pentuja alakertaan näytille ja heti takaisin ylös, viestinä selkeä komennus seuraksi makkariin.

Nyt koko kissa perha nukkuu pesässä rauhallisesti, kukin pentu tiukasti omalla tissillä ja imee lutkuttaa vähän väliä. Heta on sopeutunut hyvin uuteen tilanteeseen. Se käy aina välillä vilkaisemassa pesän sisään, että mitä siellä taas olikaan ja nukkuu myös pesän läheisyydessä, odottaa vissiin, että pääsee suorittamaan pian tädin velvollisuuksiaan.

Kuvia on otettu, yritän saada tänään illemmalla jotain laitettua tänne, ehkä vähän videotakin.

Pentu-uutisia

Tapahtumaan alkoi nopeammin, kuin eilen oikeasti kuvittelin. Tosin kohtu oli matalalla ja maitokin tuntui laskeutuneelta illalla, mutta kuitenkin ajattelin, että pari päivää vielä menisi. Tänään sitten 61.päivänä pennut tuli. 7.30 kun heräsin oli eka jo syntynyt ja parin tunnin sisällä tuli loputkin nelikosta. Synnytys oli helppo ja Hilma osasi asiansa.

Sukupuolia en kykene määrittelemään, mutta takamuksissa on sen verran eroja, että rohkenen kuvitella joukossa olevan sekä tyttöjä että poikia. Väritkin ovat vähän hakusissa, kun ovat vieretysten, näyttää, että ainakin kolmea väriä löytyy, punainen, riista ja beige, mutta yksitellen kun tarkastelee ei ole niin selvää. Sillä selvällä beigellä on melko tummat polkuanturat, joten onko se sitten kuitenkin sininen? Riista on selvä riista. Tarkkaillaan nyt rauhassa muutama päivä.

Pennut on melko pieniä, eka oli 78g, sitten 73g, 58g ja 55g. Kaikki syö hyvin ja maitoa tuntuisi tulevan. Toivotaan, että pikkuiset kaikki selviäisi.

Tässä muutama kuva aamulta:

Tähän tilanteeseen herättiin. Eilen vielä olohuoneessa ollut iso nylon-häkki tuotiin yläkertaan meidän makkariin ja sinne ilmestyi sitten eka pentu. Tässä Hilmakaan ei ole uskoa silmiään, että mikä kumma siinä räpistelee?

Pakkohan sitä oli sitten katsoa lähemmin, ja kissahan se oli!

Tässä koko värisuora, kaikki näyttävät erivärisiltä. Pienin ja tuorein Hilman leuan alla, vanhin ja suurin vasemmalla. Kolme pennuista tehtiin perinteiseen pahvilaatikkoon, johon Hilma heti siirsi esikoisenkin, kun ison häkin peite vereentyi. Laatikon alla on lämmitystyyny, joten pikkuiset pysyy lämpiminä.

Tässä näkyy vielä vähän verinen uusin tulokas, väri?

Pesäkatsaus

60 päivää astutuksesta, ja viikon verran laskettuun aikaan. Hilma on voinut hyvin koko ajan ja odottelee h-hetkeä rauhallisena. Maha on jo laskeutunut pari päivää sitten ja nyt tarkkaillaan maidon laskeutumista. Huomenna kissut voisi jo turvallisesti syntyä, alle 61-päivää syntyneet ei oikein selviä.

Hilma on pikku hiljaa alkanut etsiä sopivaa pesää, ja viime yön se sisusti hartaasti Sepon sängyn viereen laitetussa pahvilaatikossa. Sopivia ja sopimattomia pesiä on pitkin poikin huushollia, tähän poimittu kiinnostavimpia kohteita Pesävälitys Kissalan nettisivuilta:

Ensimmäisenä esittelyvuorossa perinteinen pahvilaatikko-pesä. Erikoisuutena lämpötyyny, joka pitää pikkuasukkien ruuminlämmön mukavana pahimmillakin pakkasilla. Huonona puolena voisi mainita melko rujon ulkonäön, mutta toisaalta pienellä vaivalla ja itse remontoimalla tästä saat persoonallisen ja toimivan pesän erinomaisella sijainnilla olohuoneessa! Plussana mainittava lyhyt matka ruokalaan ja katkeamaton katsekontakti talon palvelusväkeen, joka hievahtamatta istuu olohuoneessa valmiina toteuttamaan kissujen pienimmätkin toiveet!

Toisena vaihtoehtona esittelemme arkkitehdin suunnitteleman modernin kerrostalopesän. Tässä näyttö menossa toisen kerroksen pyöreässä majakkahuoneistossa. Epäkonventionaalinen pyöreä huonemuoto antaa luovalle sisustajalle rajattomat mahdollisuudet yllättäviinkin tilaratkaisuihin! Lyhyt matka ruokailutiloihin! Lisäksi nopealla päättäjällä nyt ainutkertainen mahdollisuus ostaa myös alempi majakkahuoneisto, tästä saat tilaa vaikka kymmenhenkiselle suurperheelle! Huom! Tältä alueelta pesiä vapaana erittäin harvoin!

Talon ylimmässä kerroksessa, entisiin ullakkokomerotiloihin laadukkaista materiaaleista ammattitaidolla kirvesmiehen itselleen remontoima loft-tyyppinen pesästö! Tämä kohde juuri tullut meille myyntiin yhdeltä vanhalta hiljaiselta tupakoimattomalta diakonissalta, hyvin pidetty kokonaisuus! Kokolattiapeite, jonka laskoksiin on mukava kaivautua. Rauhallinen pesä korkealla katonrajassa modernissa ELFA-korihyllystössä. Samassa tilassa lukemattomia vapaita koreja, joissa vaihtelevat tekstiilimateriaalit ja rajaton vapaus nukkua vaikka joka yö uudessa vaatepinossa! Huonona puolena huonotuulinen palvelusväki, joka itsepintaisesti pyrkii suorittamaan häätöjä tästä pesästä.

Neljäntenä kohteena iso perhehuoneisto olohuoneen länsipuolella. Kaunis näköala kakluuniin päin, viereisessä eteisaulatilassa saniteettitilat. Ruokailu kivenheiton päässä, lisäherkkuna tuulikaapissa kasvava kissanruoho nurkan takana! Tänne saat mahtumaan pentupesän lisäksi hiekkalaatikon, leikkikaluja ja penturuoat. Nopealle kaupantekijälle kissanminttuhiiri kaupantekijäisiksi!

Jännityksellä seuraamme, mihin Hilma päättää pentunsa tehdä. Itse vähän epäilen, että se saattaisi tapahtua sänkyyn peittojen alle, jos ei olla paikalla just silloin.

Tässä kuvaa joka aamuisesta aktiviteetista, harakoiden ohilennon seurantaa olohuoneen sohvan selkänojalla. Hilma etualalla, ei vallan mahdottoman isolta näytä näin istuallaan, raskauspäiviä 58! Turkki on pysynyt upeassa kunnossa, tuo vaalea kuvio johtuu salamavalon heijastuksesta turkissa!

Pentujen hoitoa on alettu harjoitella jonkin verran vastentahtoisen harjoitusnuken kanssa, tässä demotaan turkinpesua. Hiusten pesu on Hilman suuria intohimoja, joka on viime aikoina muodostunut lähes päivittäiseksi rutiiniksi. Hilma lähettääkin Kostille Hämeenlinnaan Salon Kostiin terveiset, jotta oliskos emousloman jälkeen tarjota vuokratuolia kampaamosta?


Hetaa on Hilman nukkuminen välillä kyllästyttänyt, ja se on saanut leikkiä paljon yksikseen, kun toisesta ei ole kuin katsomaan. Viime päivinä hilman hajussa on varmaan tapahtunut muutosta, koska heta on ärsyyntynyt siihen tosi helposti ja ne on ottaneet parit kunnon painimatsit melkoisen huudon kera.


Hetan lempipuuhiin kuuluu laiduntaminen, tässä Heta valmistautuu lujaa vauhtia lähestyvään nurmikkokauteen syömällä tuulikaapin ruohoviljelmillä.

Lämpimät paikat on olleet suosiossa nyt pakkasilla, vaikka sisällä onkin ollut yli 21 lämmintä koko ajan. Heta tykkää nukkua välillä kahvinkeittimen takana, varsinkin silloin, kun alla oleva astianpesukone on päällä!

Toivottavasti muutaman päivän päästä olisi kerrottavana mukavia pentu-uutisia, palaillaan asiaan!

Ruokaa ja lepoa!

Meillä on ollut viime viikon melko hiljaista, kun molemmat kissat on keskittyneet lepäilemään ja syömään. Heta on toipunut sterilisaatiosta melko hyvin, mutta on vieläkin ollut vähän hiljaisempi. Leikkimisen sijaan valveillaollessaan se keskittyy kehräämään ja puskemaan palvelusväkeä hengiltä. Koko ajan pitää silittää ja rapsuttaa, se on palvelusväen tehtävä! Haavan alla on melko iso nestekertymä, n. 3x6 cm, en uskaltanut ottaa ommelta pois tänään, vaan soitan huomenna Veteriin ja kysyn neuvoa. Jos kyseessä olisi ihminen, niin noin iso nestemäärä olisi ihmisen mahanahan alla parin litran vetoinen, kun huomioi kissan ja ihmisen kokoeroa. Joten tuntuu siltä, että sitä pitäisi varmaan vähän punktoida. Haava on kyllä muuten oikein ok.


Hilma nukkuu ja syö. Lähes kaikki kelpaa, parhaita herkkuja on raaka kana, possu sydän ja kanan sisälmyssyltty (Barffi kaupasta). Koville ottaa vaan odottaa, että ruoka sulaa:

"Hei tyyppi, RUOKAA! Ostais nyt itselleen vaikka kylpyankan, niin ei tarttis mun ruokaa uittaa tossa vedessä kipossa. Sulattaa muka sitä, eks oo tyyppi kuullu mikrosta, hä?"

Se aika mitä ei kuluteta syöden menee lokoisasti makoillen. Saunaosaston lattialämmitys on tosi jees!

"Anna mun nukkua, pliis!"

"Saunassa kun ollaan, niin pitää peseytyä."

Ajatuksia on koitettu suunnata jo kohden tulevaisuutta. Toukokuussa toivottavasti osallistutaan taas PIROKin näyttelyyn Pirkkahallissa, ehkä pentujen kanssa :) Pennut on niillä main luovutusikäisiä. Hilma halusi vähän kokeilla poseerausta, jottei vanhat taidot ihan pääse ruostumaan.

"Että mä siis pesen ne muut kissat siellä Pirkkahallissa, tsekkaa hei mun paras näyttelyilme, vähän cool!"

Hetan kanssa on kyllä jo sovittu, että sen ei tarvitse enää näyttelyihin lähteä. Mutta jos kuitenkin vielä kerran, kokeileen, miten hermot nyt kestäis.

"Anna olla, eiks tästä jo puhuttu, EN lähde! Ja jos lähden, niin en poseeraa, en en!"

Hilma on alkanut vähän etsiskelemään sopivia pesäpaikkoja pennuille. Ollaan viritelty pesä sopivaan paikkaan, ja sisustettu sitä. Pahoin vaan pelkään, että tässäkään asiassa ei ratkaise palvelusväen mielipide.... Luvassa lähiaikoina pesäkatsaus!